Hirvenoja
Hirvenojan torppa perustettiin joskus 1820-luvulla Ryttylän kylän eteläreunalle Riihiviidan kartanon alueelle (Riihiviita (silloin Multamäki) oli Ryttylän kartanon ”ulkotila”). Nykyinen suku tuli torppaan 1848, kun Haapahuhdassa syntynyt lampuodin poika Kustaa Antinpoika tuli rengiksi edellisen isännän veljen kuoltua. Kustaa Antinpoika sai pian nuoremman torpparin aseman. Juppalan torpan tytär Hedvig Juhontytär tuli piiaksi ja avioitui Kustaan kanssa 1849. Vanha torppari Johan Jöransson asui tilalla kuolemaansa saakka vuoteen 1860. Perhe selvisi 1860-luvun nälkävuosista.
Mauri Hirvenojan rakentama pienoismalli torpasta. Rakennuksista on jäljellä taustalla näkyvä riihi. Yksi aitoista siirrettiin uuteen tilakeskukseen saunaksi. Pihapiirin kohdalla on nykyisin puimala.
Rautatien linjaus jakoi torpan maat kahtia ja radan taakse jääneiden peltojen käyttö siirtyi muille toimijoille eivätkä ne kuuluneet enää torppaan.
Kustaa Antinpojan ja Hedvigin lapsista keskimmäinen, Otto, jatkoi isäntänä ja lunasti torpan itselleen torpparivapautuksessa vuonna 1909.
Oton jälkeen isännäksi tuli hänen poikansa Otto Kustaa. Ottojen aikana tilakeskus siirrettiin puimalanmäeltä nykyiselle paikalleen ja nykyisin käytössä olevat pellot raivattiin ja ojitettiin. Viereisiä suomaita ostettiin myös lisämaaksi.
Otto Kustaan poika Pauli tuli isännäksi 1970-luvun alussa, ja 70-luvulla tilan pellot salaojitettiin. 80-luvulla rakennettiin uusi viljankuivaamo ja konehalli. 1990-luvulla tilalla luovuttiin siihen asti päätoimeentulon tuoneesta lypsykarjasta ja siirryttiin pelkkään viljanviljelyyn. Viereisiä pieniä metsäpalstoja ja peltoja ostettiin. Tilan kaikki maat ovat edelleen yhteydessä toisiinsa.
2016 Paulin veljenpoika Markku vuokrasi puolet pelloista ja 2018 ne siirrettiin luomuviljelyyn. Tällöin mukaan tuli härkäpavun viljely ja sen myötä suoramyynti markkinatapahtumissa.
Mäntylä
Mäntylä lohkottiin 1924 Tervalammin tilasta Lopen Vojakkalassa. Tilalla on perustajaperheen jälkeen ollut useita omistajia.
Markku ja Sisko päätyivät Vojakkalaan 1997, kun tuore lapsiperhe etsi kotia maalta, haaveissa ”punainen tupa ja perunamaa” – ja ehkä myös pieni navetta! Myynti-ilmoitus Helsingin Sanomissa loppukesästä vaikutti lupaavalle: ”pientila Vojakkalassa moneen harrastukseen”. Vojakkalassa oli poikettu ja seutukunta kauniiksi havaittu, kun 1990 maatalounäyttely oli Räyskälässä ja Maatalousylioppilaiden osastolla mukana olleet Sisko ja Markku yöpyivät muiden mukana Vojakkalan koululla.
Punainen tupa ja kukkamaa.
Niinpä sitten kesällä 1998 istutettiin perunaa oman pientilan multiin ja aloitettiin asuintalon remontointi. Päätoimeentulo tuli mediatoimistosta nimeltä Poronoro, joka edelleen on yrityksen nimenä, vaikka mediapuolelta tulee enää vain pieni osa liikevaihdosta.
Keväällä 2004 yksi haave toteutui, kun Siskolle hankittiin kolme kuttua ja samalla kertaa Markulle tulivat ensimmäiset kanit. Tämän myötä pusikoituneita pientilan peltoja raivattiin laitumiksi ja heinämaiksi ja vähitellen laajemmin myös muuhun viljelyyn. Eläimet ovat mukana kuvioissa edelleen, mutta lähinnä kotitarvetuotantoa varten: meillä herkutellaan vuohenmaitoon valmisteltuilla puuroilla ja kotitekoisella viilillä ja kefiirillä ympäri vuoden. Ja kylmä vuohenmaito kruunaa ateriat.
Mäntylä on pysynyt koti- ja harrastetilana, vaikka maa-artisokka ja valkosipulit kasvatetaan täällä. Kun maa-artisokkaa alettiin jalostaa sipseiksi, siitä tuli tärkeä osa tilayhdistelmän tuotantoa.
Pientilan pientä elämää.